Ensimmäinen kuukausi takana!
Virallisesti päivämäärien mukaan ensimmäinen tipaton kuukausi tuli täyteen sunnuntaina (tosin en osaa pitää sitä kuukautena tässä vaiheessa kun helmikuussa oli vain 28 päivää). Oli miten oli, tänään on takana 30 päivää. Ilman tipan tippaa.
Onhan tämä ollut aikamoista vuoristorataa! Kovin hitaasti tapahtuu muutoksia parempaan suuntaan. Päivät menevät edelleen laidasta laitaan. Päivä kerrallaan. Välillä on huonoja päiviä, välillä hieman parempia. Sain ajan päihdeterapiaan huhtikuun puoliväliin. Hieman petyin, sillä käytännössä katkon jälkeen näyttäisi menevän 2 kk ennenkuin pääsen sieltä tehdyllä lähetteellä terapiaan... turhan pitkä aika tässä vaiheessa! Kun pyörittää muutenkin niin paljon kysymyksia ja ajatuksia koko tilanne omassa päässä!
Käväisin hieman matkoilla ja olin 4 päivää "poissakotoa". Ympäristön täydellinen muutos teki kyllä hyvää. Oli paljon helpommat päivät hengittää. Yritin myös tavata mahdollisimman montaa frendiä, kun aina valitan yksinäisyydestä ja nyt oli tilaisuus sitten vähän edes nähdä ihmisiä. Oli tosin aika iso kynnys kaiken jälkeen lähteä liikenteeseen. Mutta kaiken kaikkiaan matka meni hyvin ja teki tosiaan hyvää olla poissa täältä himasta ja nähdä kavereita.
Tosin heti eilen illalla sen huomasi, että "kotona" odotti jotenkin täysin se sama "vanha elämä". Että ajatukset alkoivat heti harhailla, kun tuli näiden seinien sisälle. Muuttaa varmaan pitäisi - ihan vaan siksi, että saisi aloitettua uudessa paikassa ns puhtaalta pöydältä, ilman että joka asiaan "kotona" liittyy jotain negatiivisia muistoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti