Päiväkirja: Ratkeaminen

Niinhän siinä nyt kävi

Lyhyt päivitys. Viime viikko oli sanalla sanoen hirveä. Monessakin suhteessa.

Nyt maanantaina ratkesin sitten juomaan. Kävin selviämisasemalla, mutta yöllä oli pakko lähtee sieltä kävelemään, kun eivät antaneet unilääkettä tai mitään ahdistukseen (ja en pystynyt nukkumaan). Kuulemma promilleja liikaa - ei niitä ollut kuin pitkälti alle 3. Eilen kävin lekurissa, ei auttanut mitään - tai noh vähän. Sain ahdistukseen pameja ja nukkumiseen Tenoxia. Kytätkin kävi tervehtimässä. On se hienoa, kun kytät tunnistaa jo naaman täällä. Auton perään hyökkäsivät ja puhalluttivat. 0-puhalsin, sillä enhän mä muuten olisi liikenteeseen lähtenyt autolla. Olin apteekkiin matkalla hakemaan pamit. Nukuin viime yönä peräti 3 h. Jotta ahdistuksen saisi pois, pameja pitäisi vetää kaksin käsin. Nou nou.

Nyt on sitten edessä aikamoinen tilanne. Kai tämä tästä. Eilen taistelin ilta kymmeneen ja sitten tempasin kännit. Tänään - noh läpi yön olen juonut. Eihän se mitään auta, tiedän. Kaikki kuitenkin meni nyt. Oikeesti kusessa ja pahassa.

Näillä mennään.

Päiväkirja: Positiivista

Terapiat käyntiin...

Nyt on mennyt 1,5 viikkoa siitä, kun lopetin masennuslääkkeen (Sentralin, SSRI). Ensimmäiset päivät olivat vielä aika vaikeita toissa lauantain jälkeen, kun lopetin lääkkeen suoraan ilman alasajoa. Oikeastaan fiilis säilyi muutaman päivän melko samanlaisena kuin se oli ollut koko kevään...

Viime viikon perjantaina aloin jo huomata, että mieliala oli parantanut. En tiedä, johtuiko se siitä että painajaiset olivat hävinneet ja olin saanut nukuttua. Vai siitä, että lääkkeen vaikutus alkoi päättyä. Jo tuossa vaiheessa totesin, että päätös oli ehkä ollut oikea. Aikaisemmissa postauksissa kirjoittamistani sivuoireista iso osa oli kadonnut tai tilanne ainakin helpottaneet hieman.

Alkuviikosta jo totesinkin ystävälle, että tuntuu kuin ihan eri mies olisi herännyt "horroksesta". Tehokkaita työpäiviä, mieliala oli positiivissävyinen. Jotenkin tunsin, että olin "oma itseni". Täytyy nyt vielä katsoa hieman eteenpäin, miten asiat etenee. Nyt tuntuu paremmalta.

Terapiatkin pyörähtivät käyntiin ensitapaamisella. Oli ihan toivoa antava palaveri, vaikka tietysti nyt ei paljon muuta kuin nykytilanne käytiin läpi. Lääkäri kuitenkin sanoi, että jos tunnen masennuslääkkeen pois jättämisen positiivisena: älä käytä sitä. Lisäsi tosin, että hän henkilökohtaisesti ei olisi ikinä lääkärinä uskaltanut sitä kokeilla tai suositella. Nyt sovittiin, että menen ilman muutoksia lääkitykseen pari viikkoa ja katsotaan sitten tilannetta - tarvittaessa vaihdetaan masennuslääke sitten aivan toiseksi.

Päivä kerrallaan.

TV-vinkki ensi sunnuntaille 20.4.2014 klo 9:05

Raitis alkoholisti ja läheinen Aamusydämellä su 20.4. klo 9:05

Ylen Aamusydämellä ohjelmassa ensi sunnuntaina 20.4.2014 käsitellään alkoholismia niin alkoholistin kuin alkoholistin läheisen näkökulmasta. Kannattaa katsoa!

"Alkoholi hallitsi Juhani "Junne" Hasusen elämää yli 30 vuoden ajan, vaikka hän yritti pyristellä siitä eroon monin tavoin. Lopulta Minnesota -hoito tehosi. Junnen sisko Jaana Hasunen osallistui alkoholistin läheisten kohtaamisiin ja sai apua myös omiin kipupisteisiinsä, joita olit tullut paitsi veljen myös isän ja puolison alkoholismista."

Ohjelman verkkosivut: http://yle.fi/aihe/ohjelma/aamusydamella

Jakso katsottavissa netistä: http://areena.yle.fi/tv/2179310?ref=leiki-arp

Lisätietoa Minnesota-hoidosta: http://www.minnesota-hoito.fi/minnesota-hoito

Alkoholistin elämää -blogi nyt Facebookissa

Olen nyt myös Facebookissa

Helpottaakseni ajankohtaisten aiheiden, keskustelujen ja artikkeleiden jakoa, Alkoholistin elämää -blogi löytyy nyt myös Facebookista osoitteesta:

https://www.facebook.com/pages/Alkoholistin-El%C3%A4m%C3%A4%C3%A4/444573269022275?fref=ts

Päivä kerrallaan!

Päiväkirja: Peruutuksia

Rankat reilu pari viikkoa edessä

Syntymäpäivät: Peruttu
Pääsiäinen: Peruttu
Vappu: Peruttu


Alkaa nyt nämä peruutettujen juhlien viikot. Kai tämä tästä, ei muuta sanottavaa.

Päivä kerrallaan.

AA - Nimettömät alkoholistit, osa 1

Aloitan nyt kirjoittaa ajatuksia ja kokemuksia AA:sta. Korostan, että kirjoitan omista kokemuksista. Jos jotain kerron keskusteluista, kerron vain mitä ohjeita minä olen henkilökohtaisesti saanut vanhemmilta jäseniltä liittyen suoraan ja vain omaan tilanteeseeni esimerkiksi tupakkatauoilla. En kerro, mitä muut ovat AA:ssa puhuneet, kertoneet, ketä siellä käy tai mitä olen nähnyt. Nämä ovat asioita, jotka jäävät AA-ryhmän sisään.

AA:n 12 perinnettä (nämä siis ovat eri asia kuin 12 askelta) antavat perustan ryhmien toiminnalle. Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus – viedä sanomansa vielä kärsiville alkoholisteille. Tämä sanoma tavoitti minut Empun katkolla, kun paikalla kävi AA:n vanhempi jäsen kertomassa toiminnasta.

Itse en pysty ehkä koskaan toimimaan samalla erittäin arvostettavalla tavalla, mutta voin kirjoittamalla ehkä rohkaista jotakuta alkoholista kärsivää hakemaan apua. Sehän oli osittain itseni terapioinnin lisäksi tämän bloginkin tarkoitus ja nyt jatkuu myös AA:sta yleisesti kertovina postauksina.

Muistathan, että olen uusi AA:lainen. Näkemykseni on siis keskeneräinen ja vajavainen, mutta kertoo tämän hetkisestä tilanteestani ja ymmärryksestäni!

Mikä on AA?

"AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteiset ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen."

• ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja, 
• toimimme omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. 
• AA ei ole liittoutunut minkään aatteellisen, uskonnollisen tai poliittisen suuntauksen, järjestön tai laitoksen kanssa. 
• AA ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaan mitään.
• ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. 

12 askelta, mitä nämä ovat?

AA perustuu kahdentoista askeleen henkilökohtaiseen toipumisohjelmaan. Ne esitetään ehdotuksina ja ne perustuvat AA:n varhaisimpien jäsenten kokemuksiin. Itse käyn näitä vasta aivan alkuvaiheessa läpi. Suurimpaan osaan näistä en ole vielä edes ehtinyt tutustua kunnolla, saati miettiä tai sisäistää. Siksi aloitan kirjoittamisen AA:sta näistä. Kirjoitukset AA:n osalta perustuvat omaan etenemiseeni.

Aina, kun AA-palaveriin tulee uusi jäsen palaverin aiheeksi tulee askel 1. Tämän jälkeen ryhmä "palaa" taas käymään läpi muita askelia. Uusi jäsen siis kuulee ensimmäisenä askeleen 1 ja tämän jälkeen riippuen ryhmistä ja omasta aikataulusta kuulee muut askeleet pikkuhiljaa. Välillä samaan askeleeseen törmää useampanakin kertana. Tämä on hyvä asia, sillä ensimmäisellä kerralla askel ja sen sisältö uudelle jäsenelle alkaa vasta hieman avautua. Toisella kerralla siihen syntyy jo itsellä ajatuksia. Tämän jälkeen jossain vaiheessa askeleen voi sisäistää. Näin uskon.

Kuinka alkuun?

Jos koet, että AA:sta voisi olla sinulle hyötyä - lähde käymään ryhmässä. Ryhmät löydät haulla osoitteesta: http://www.aa.fi/groupsearch.php

Mitä vaaditaan? Tule selvinpäin. Sillä ei ole väliä, vaikka olisit edellisenä iltana juonut. Sillä ei ole väliä, jos retkahtaisit uudelleen vaikka samana päivänä. Sinua ei tuomita tästä ja voit vaikka seuraavana päivänä yrittää uudelleen. Kunhan olet selvinpäin! Vertaistukiryhmä ymmärtää käymäsi taistelun. Se tietää tasan tarkasti, millaista alkoholistin elämä on. Se tietää, mitä alkuun pääsy vaatii, se tuntee omakohtaisesti retkahdukset.

Kun tulet ensimmäisen kerran AA-ryhmään, nykäise ketä tahansa paikalla olevaa hihasta ja kerro olevasi uusi. Ryhmä reagoi tähän silloin. Sinut otetaan HUOMIOON! Ryhmä siirtyy silloin käymään askeleen 1 läpi. Kuulet muiden ryhmäläisten kertomukset askeleeseen liittyen. Sinun ei tarvitse puhua, jos et halua. Lyhimmillään voit vain todeta: "Olen Kalle ja alkoholisti. Kuuntelen."

Tuossa kaikki. Oikeasti. Näin se meni itselläni ja olin sisällä ryhmässä!

Otan vielä yhden tärkeän asian esiin, joka sai ensimmäisellä kerralla "karvani nousemaan pystyyn". AA:ssa (esimerkiksi 12 askeleessa puhutaan suuremmasta voimasta, Jumalasta). Enemmistö AA:n jäsenistöstä uskoo löytäneensä ratkaisun juomaongelmalleen, ei tahdonvoimaa käyttäen, vaan itseämme suuremman voiman avulla. Tällä suuremmalla voimalla tarkoitetaan kuitenkin sitä, miten kukin jäsen sen itse haluaa nähdä ja ymmärtää! Se ei ole uskonnollinen viittaus. Monet kutsuvat sitä jumalaksi, toiset ajattelevat, että se on AA–ryhmä. On myös niitä, jotka kieltäytyvät uskomasta mihinkään. Kaikilla näkemyksillä on tilaa AA:ssa. Itselläni tuo suurempi voima, askelissa puhuttu Jumala, on tällä hetkellä Kohtalo. Uskon, että minua ohjaa Kohtalo elämässäni, se miten se sitten onkin osaltani kirjoitettu. Tämä voi varmasti vielä muuttua, mutta tällä hetkellä AA:ssa puhuttaessa suuremmasta voimasta tai Jumalasta - minulle nuo ovat synonyymeja Kohtalolle.

Kaksitoista askelta, jotka ensi kerran julkaistiin AA:ssa saatuihin kokemuksiin pohjautuvassa Alcoholics Anonymous -kirjassa, ovat seuraavat:

1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään.
2. Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme.
3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan - sellaisena kuin Hänet käsitimme.
4. Suoritimme perusteellisen ja rehellisen moraalisen itsetutkistelun.
5. Myönsimme väärien tekojemme todellisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle.
6. Olimme täysin valmiit antamaan Jumalan poistaa kaikki näinä luonteemme heikkoudet.
7. Nöyrästi pyysimme Häntä poistamaan vajavuutemme.
8. Teimme luettelon kaikista vahingoittamistamme henkilöistä ja halusimme hyvittää heitä kaikkia.
9. Hyvitimme henkilökohtaisesti näitä ihmisiä milloin vain mahdollista, ellemme näin tehdessämme vahingoittaneet heitä tai muita.
10. Jatkoimme itsetutkistelua, ja kun olimme väärässä, myönsimme sen heti.
11. Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin Hänet käsitimme, rukoillen ainoastaan tietoa Hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen.
12. Koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten tuloksena yritimme saattaa tämän sanoman alkoholisteille sekä toteuttaa näitä periaatteita kaikissa toimintamme.

Päiväkirja: "Mikä sua vaivaa? Oot sä kipeenä? Eikö parempi puolisko antanut lupaa?"

Alkoholi ja kestityksen kulttuuri

Alkaisi olla eka osa työviikkoa takana (siis arkena tehdyt työt). Pitäisi varmaan kirjoittaa jotain. Ei vain ole mitään mistä kirjoittaa! Fuck.

Tai noh... kirjoitetaan alkoholista ja työelämästä. Kestityksen kulttuurista. Menetin tällä viikolla ensimmäisen asiakkaan alkoholille. Kyllä! En siksi, että olisin kännissä vaan siksi, että olen alkoholisti.

Tarkemmin ottaen, kun en suostunut lähtemään asiakkaani tarjoamalle risteilylle enkä heidän pari viikkoa sitten järjestämään projektin "kick-off"-iltaan. Eilen tuli sitten viesti, että projekti minun osaltani on peruuntunut. Ei kai siinä sitten!

En vain tässä vaiheessa (enkä todennäköisesti ikinä) voi työelämässä sanoa "Olen alkoholisti". Jos sanon sen ääneen ja vaikka lisäisin, että olen toipuva alkoholisti, asiakkaat nostavat kytkintä samantien "varmuuden" vuoksi. Mutta näköjään se toisinkin päin toimii, kun en sano sitä ja en voi lähteä ryyppäämään ja edustamaan kestitettäväksi - sopparit menevät katkolle. Siinä missä juodessa jouduin keksimään valkoisia valheita, nyt täytyy ihan samalla tavalla keksiä mitä ihmeellisimpiä selityksiä ja valheita sille, miksi en voi osallistua kaikenmaailman tilaisuuksiin ja kissanristiäisiin!

Suomessa on valitettavasti kulttuuri, jossa oletus on: "Kaikki ottavat" ja nyt huomaan itsekin miten monta kertaa olen kysynyt henkilöltä joka ei juo "Mikä sua vaivaa? Oot sä kipeenä? Eikö parempi puolisko antanut lupaa?" ja räkäset naurut päälle... mut näinhän se menee.

Juomattomuus on TABU. Juominen HYVÄKSYTTYÄ.

Voin vain kuvitella millaista on ollut alkoholistin elämä joskus aikaisempina vuosikymmeninä, kun jatkuva kestittäminen oli suorastaan maantapa. Kyllä siinä on moni hyvä tekijä "tipahtanut" uraputkesta juomattomuutensa takia. Viinalla kun voidellaan ja tutustutaan edelleen, juonitellaan uudet businekset ja sopimukset sekä löydään ne lukkoon. Yhä tänä päivänäkin, tosin varmasti vähemmän kuin menneinä vuosikymmeninä.

Sen verta vitutti eilen, että päätin ensi joulunakin tilata asiakkaille lahjaksi sen perinteisen halvan viinipullon. Ihan vaan vittuillakseni takaisin!

Päivä kerrallaan.

Päiväkirja: Luottamuksesta

"I don't need a certain number of friends, just a number of friends I can be certain of."

Tänään pitäisi jaksaa AA-kerhoon, jos saisi itsensä kammettua täältä kämpältä ulos ekan kerran sitten sunnuntain. Onneksi se alkaa vasta illalla, tuohon auringonpaisteeseen en kyllä lähtisi. Se(kin) vaan alkanut vituttaa tuolla AA:ssa, että kun käynyt siellä useasti, niin jengi alkanut pitää jonain vitun "frendinään". WTF? Edes tupakalla ei saa olla rauhassa, vaikka vetäisi hupun päähän, napit korville ja kävelisi 200 metrin päähän karkuun - aina joku tulee siihen viereen mussuttamaan vointia. En ole vielä ns avautunut, mutta tänään on jo aika hyvät fiilikset siihenkin jo tässä vaiheessa. Mä en ole tuolla hakemassa kavereita! En edes puolituttuja! Joo, mä en todellakaan anna teille puhelinnumeroani, jotta voitte soittaa jos mua ei näy kerhossa. Ja vaikka te annatte puhelinnumerojanne, niin se on ihan turhaa, mä en teille soita ja pyydä apua vaikka mulla olisi pää irti ja upotettu 80% viinaan. AA = Anonyymit Alkoholistit. Onko se niin vitun vaikea tajuta?? ANONYYMIT. A-NO-NYY-MIT. Tekisi mieli antaa jonkun venäläisen huoran prepaid numero noille niin tajuaisivat varmaan sitten rivien välistä.

Viime yö meni taas valvoessa. Ensin hyppäsin pystyyn, kun kuulin takapihalle tulevan auton. Olin jo aivan 100% varma, että kytät tuli siihen aikaan noutamaan mua. Äkkiä kaikki vaatteet niskaan ja kengät jalkaan. Pieni kurkistus verhon raosta: onneksi oli vain taksi naapuritaloon. Saatanan juopot tulee maanantai-tiistai välisenä yönä kotiin vossikalla säikyttelemään viattomia ihmisiä! Yö jatkui sitten painajaisella, jonka jälkeen ei tarvinnutkaan nukkua.

Eilen hommasin illalla "puhtaalla" IMEI-koodilla olevan luurin lainaan ja siihen prepaid numeron. Sen jälkeen uskalsin soittaa ja kysellä, että mitähän tässä pitäisi tehdä. Vastaus oli, että ei voida oikein tehdä mitään koska en luota heihin. Kerroin tilanteeni ja kysyin suoraan: "Jos kerron tämän saman lääkärille kasvotusten, heitetäänkö mut osastolle lepäämään lääkärin päätökselle? Vastaus oli, että todennäköisesti." Puhelu päättyi sitten siihen. Huh, onneksi oli lainaluuri ja prepaid numero!!

Onneksi olen oppinut olemaan luottamatta kehenkään ja sitä kautta harkitsen aika tarkkaan asioita! Se vaan on niin, että jokainen hoitakoon omat asiansa tässä maailmassa ja oma selusta on yritettävä pitää puhtaana ettei tule puukkoa ja ongelmia! Silloin siihen elämään ei kovin montaa ystävää tai kaveria kuulu. Ne jotka kuuluu, on lunastaneet paikkansa teoin, eivät paskaa puhumalla! Ne on niitä, jotka ottaa puukosta mun puolesta ja toisin päin. Sen olen tässä nyt viime päivinä todennut ja sitä kautta "yksinäisyyskin" on muuttunut turvaksi!

Päivän mietelause: "Jatka matkaasi, en ole kiinnostunut seurastasi!"

Päiväkirja: Havahtuminen todellisuuteen? SSRI

SSRI: Olenko ollut täysin sokea? Täydellinen idiootti? Täydellisen vietävissä?

Aloitan tämän kirjoituksen nyt myöntämällä itse olleeni täydellinen idiootti, uskoneeni lääkäreitä sokeasti ja lyöneeni laimin kaiken oman vastuuni vuosien ja vuosien ajan. Anteeksi. Samalla uskon, että kohtalotovereita riittää ja perustelen myös miksi. Muutama tärkeä pointti ensimmäiseksi:

Tämä postaus on pitkä ja liittyy edelliseen postaukseeni. Toivon, että luet molemmat ja niihin linkitetyt artikkelit läpi. Poimimalla vain rivejä sieltä täältä, onnistut hyvin tulkitsemaan kaiken väärin.

Painotan nyt heti alkuun, että tämä kirjoitus koskee nyt masennusta. En halua missään määrin kääntää alkoholismiani mielialalääkkeiden syyksi. Ei, se syy tulee itsestäni ja olen vain hoitanut mielialalääkkeiden ongelmia ilmeisesti myös alkoholilla. Helpottanut tuskaa tavalla, joka on minulle ominaista! 

Samalla korostan, että joku siellä jo varmasti huutaa naamapunaisena kovaa huutoa: Sä olet juonut viinaa lääkityksen aikana ja varmastihan se silloin pallo lähtee pyörimään! Kyllä olen juonut - mutta toivon, että luet blogini muut postaukset. Olen nyt kahdeksatta viikkoa ilman viinaa. Onneksi, sillä vasta tämä ratkaisu avannut mun silmät! Mitään positiivista elämässäni ei ole tapahtunut ja se syy... no se syy ilmeisesti alla:

Voisin aloittaa historiasta ja perusteluista. Minulla todettiin vaikea masennus burnoutin seurauksena vuonna 2008. Sain käyttööni mielialalääkkeet, jotka lääkäri minulle kirjoitti ja suositteli. Otin ne avosylin vastaan tuossa tilanteessa, halusin apua! Samaan aikaan (ja yhä edelleen) olin itse niin väsynyt ja masentunut, että en edes jaksanut lukea lääkkeiden pakkausselostuksia. PAHIN VIRHE - IKINÄ! Tämä varmaan monelle tuttu ongelma, masentunut haluaa apua ja samaan aikaan voimat eivät riitä edes lääkärillä käyntiin. Kun sinne lopulta pääsee - tulee ajatus - vihdoinkin, lopultakin minulla on lääkkeet. Elämäni muuttuu paremmaksi. Ihanaa! Ja Suomessahan masennusta hoidetaan resepteillä. Terapiaan pääset, jos pääset. Pitkän odottelun jälkeen (viimeisimmässä kokemuksessani terapian aloitus ensimmäiseen tapaamiseen vie 2 kk) ja sitten tapaamisia harvoin myös alkuvaiheessa (noin 2 viikon välein).

Masennus aiheuttaa hyvin monenlaisia oireita. Masennuksen aikana ne tulevat jokaiselle masentuneelle valitettavan tutuiksi. Tässä on aivan hirvittävä ongelma, masennuslääkkeiden sivuvaikutukset ovat lähes identtisiä (ainakin itselläni) masennusoireisiini. Muutama poiminta käyttämäni ja nyt lauantaina lopettamani Sentralin Orion SSRI-lääkkeen sivuvaikutuksista:

Unettomuus, väsymys, masennus, epätodellinen olo, painajaisunet, ahdistuneisuus, välinpitämättömyys, päänsärky, voimattomuus, itsemurha-ajatukset, aggressiivisuus...

Lue ko lääkkeen tai oman lääkkeesi sivuvaikutukset ja mieti, moniko sivuvaikutus on suoraan samoja joista masennuksessa kärsit:

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=14280&i=ORION+PHARMA_SERTRALIN+ORION

Masentuneena kärsit samoista oireista! Masentuneena et jaksa tai yksinkertaisesti enää ymmärrä sitä rajaa, mikä on "omaa masennustasi" ja mikä kenties lääkkeen sivuvaikutusta! Näin ilmeisesti minulle on käynyt. Masennus vain jatkuu ja jatkuu sekä jopa pahenee (ainakin minulla). Syyksi laitoin aina masennuksen. Ja myös viinan. Vaikka olisin lukenut pakkausselosteet, en olisi osannut tunnistaa asioita sivuoireiksi, kuten nyt epäilen. Koska ne ovat samoja kuin alkuperäisen sairauden oireet!

Miksi sitten epäilen nyt SSRI-lääkkeitä? Siksi, että olen 8:tta viikkoa juomatta. Masennus ei ole helpottanut lainkaan. Ei piirun vertaa! Itse asiassa, se on vain pahentunut. Muuttunut lähes helvetiksi. Painajaiset ovat nyt tasoa, jossa olen virtsannut sänkyyn alleni useita kertoja, en pysty nukkumaan ja itsetuhoiset, negatiiviset sekä aggressiiviset ajatukset lisääntyneet. Asiantuntijat sanovat, että noin 2-4 viikossa alkaa jo tulla positiivisia vaikutuksia ja masennus helpottaa alkoholin käytön lopettamisen jälkeen. Siksi olen ollut aiheesta vielä hiljaa - olen odottanut tupla-ajan. Noup - ei mitään tai no - on ne pahentuneet. Pää alkoi "flipata" ihan huolella.

Ovatko nuo oireet uusia? Eivät, mutta uusia selvinpäin, ensimmäisen kerran olen niiden kanssa selvinpäin. Aikaisemmin nuo nollasin (esimerkiksi pahenevan ahdistuksen ja painajaisunet viinalla - juomalla yksinkertaisesti itseni sammuksiin)...

Masennuslääkettä olen käyttänyt jo useita kertoja ja jaksoissa. Masennuksellani on tapana historiasta johtuen tulla keväisin. Lisäksi viime vuoden loppukesän romahduksessa otin lääkkeen taas heti käyttöön - puhuttuani siitä lääkärille. Välillä on myös pitkiä pätkiä ilman lääkettä. Koska masennus on toistuvaa, osaan nykyisin hyvin nopeasti tunnistaa masennusjaksot - jopa ennalta. Kokemus puhuu ja siksi ensimmäisenä olen ottanut Sentralinin käyttöön. Itse, terapeutit tai edes lääkärit eivät missään vaiheessa ole kyseenalaistaneet tätä. Sitä on vain kehuttu - hyvä, kun huomaat masennusjakson tulevan ja otat lääkkeen käyttöön!

Vuonna 2008 yritin useita itsemurhia. Vuonna 2009 sain pitkän vankeustuomion. En avaa tuomiotani tämän enempää, koska tässä menee rajani "avoimuuden" suhteen ja haluan suojella tältä osin identiteettiäni sekä asianomaisia. Läheiset tietävät tapahtumat ja SSRI-lääkkeet olivat käytössä vuonna 2008 ja alkuvuonna 2009... herää kysymys ja varmasti myös läheisille. Mikä oli vuoden vuoden 2008 ja 2009 tapahtumien syy-seuraussuhde?

Kevät 2009 - alkuvuosi 2012 lääkkeet eivät olleet käytössä.

Vuonna 2012 keväällä otin taas lääkkeet käyttöön. Yritin itsemurhaa tuolloin noin 1 kuukauden jälkeen lääkkeiden aloittamisen jälkeen. Romahdin juomaan pitkän putken helpottaakseni masennuksen oireita.

Aloitin lääkkeet, oireet pahenivat ja aloin juoda. Sama kuvio lähes täysin identtisenä: vuonna 2008, vuonna 2009, vuonna 2012, vuonna 2013 kesällä ja vuonna 2014 keväällä. Nyt hakeuduin sitten keväällä ensimmäisen kerran katkolle viinasta ja tämä valinta nyt saanut pohtimaan... WTF?

Lopetin Sentralinin nyt lauantaihin. Uskalsin puhua ajatuksistani ja epäilyksistäni nyt sunnuntaina ystävälläni. Hän alkoi laskea yhteen: asioita, kertomaani, oireitani, tapahtumia ja pakkausselosteen sivuvaikutuksia - sekä nosti vielä muutaman täydellisesti sopivan faktan esiin joita en edes itse tajunnut. Kaikkeen tuli tavallaan järki! Olisin voinut kirjoittaa sivuvaikutukset omassa tilanteessa ja ne olisi voitu naistenvaivoja lukuunottamatta kirjoittaa lähes suoraan pakkausselosteeseen. Romahdin!

On kertakaikkiaan liian järkyttävä ajatus: "Entä jos - entä jos tuo lääke ei auta ja tuo vastetta, vaan pahentaa vain asioita? Pahentaa "salaa" ja olen vain sivuuttanut ne masennuksen oireina? Silloin se on vienyt minulta lähes 6 vuotta elämästä ja paljon paljon muuta...".

Kirjoitin, että teen nyt "ihmiskokeen". Lopetin lääkkeen ja olen selvinpäin. En aja sitä alas hitaasti, vaan lopetin suoraan. Tiedän, saan siitäkin todennäköisesti vieroitusoireita. Tiedän, että asiasta tulisi "keskustella" lääkärin kanssa. Voitte uskoa haluanko edes keskustella? En, en todellakaan. En tarkoita, että syyttäisin lääkäreitä vaan sitä, että syytän itseäni. Miten mä olen ollut niin sokea? Niin vitun idiootti, että en ole tajunnut ajatella aikaisemmin asiaa? Koska asiat vaan nyt mietittynä loksahtelevat pelottavan hyvin paikoilleen. Toisaalta, vieroitusoireet - tulkoot. Ne nimittäin eivät voi olla pahempia kuin helvettini tänä keväänä. Mieluummin lukitsen itseni "turvaan" asuntoon ja annan niiden tulla.

Olen todennäköisesti saanut Mustan Pekan lääkeruletissa SSRI-lääkkeiden muodossa. Valitettavasti. Voi olla, että olen väärässä. Oikeastaan olisi itselle helpompi olla väärässä, mutta nyt mä laitan tuon Mustan Pekan eteenpäin. Kokeilen.

Annan nyt tältä osin itselleni aiheen olla ja palaan tähän 2-4 viikon kuluessa blogissa. Sitten kun näen, mitä konkreettisesti tapahtuu, kirjoitan. Joko myönnän olleeni TÄYSIN väärässä tai sitten TEHNEENI elämäni parhaan havainnon ja päätöksen.

Kiitos Rakas Ystäväni. Tiedät kyllä, että tarkoitan juuri SinuaH! Ilman Sua en olisi varmaan ikinä huomannut tätä. Saati pysynyt raittiini tai selvinnyt tästä keväästä.

Päivä kerrallaan!

SSRI-lääkkeet on suora tie helvettiin - puhun kokemuksesta

Menetettyjä vuosia ja ihmishenkiä masennuslääkkeelle!

Mediassa ja eri keskustelupalstoilla on puhuttu paljon SSRI-lääkkeista eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. On puhuttu (ja avoimesti myönnetty) näiden lääkkeiden sivuvaikutukset:

http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100

Useissa eri lähteissä sekä keskusteluissa on viitattu muun muassa niiden yhteyteen kouluampumisissa - niin ulkomailla kuin Suomessakin. "...lääkeryhmän tuotteita käyttää ainakin 70 prosenttia kaikista Suomen 300 000 mielialalääkkeiden käyttäjästä." sanotaan Helsingin Sanomien aiheutta arasti käsittelevässä artikkelissa 8.11.2007:

http://www.hs.fi/juttusarja/jokela/artikkeli/Jokelan+ampuja+kertoi+internetiss%C3%A4+masennusl%C3%A4%C3%A4kkeiden+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4%C3%A4n/1135231656255

Asiasta on myös asiantuntijoilla erilaisia näkemyksiä "Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mauri Marttunen pitää erittäin epätodennäköisenä, että SSRI-masennuslääkkeillä olisi yhteys joukkosurmiin. Marttusen mukaan SSRI-lääkkeisiin liittyy haitallisia sivuvaikutuksia, mutta ne ovat erittäin harvinaisia." kirjoitetaan Ylen aihetta hyvin arasti käsittelevässä artikkelissa:

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_ei_usko_joukkosurmien_ja_masennuslaakkeiden_yhteyteen/6464699

Mielenkiintoinen lausunto Mauri Marttuselta, kun luet esimerkiksi käyttämäni Sentralin Orion lääkkeen pakkausselosteen mahdolliset haittavaikutukset. Erittäin harvinaisia? 1/10, 1/100.

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=14280&i=ORION+PHARMA_SERTRALIN+ORION

Kirjoitan seuraavassa postauksessa oman kokemukseni asiassa. Tässä vasta vielä avaan hieman taustoja. On mielestäni täysin vastuutonta, että aiheesta ei uskalleta keskustella. Jos luku 70% pitää vielä tänä päivänä paikkansa, meillä on Suomessa 210 000 henkilöä näiden lääkkeiden piirissä. Tässä ryhmässä on taatusti itseni kaltaisia "käveleviä aikapommeja" ja paljon. Sen näkee yksinkertaisesti googlettamalla aiheesta suomenkielisiä keskusteluja. Kenen intressit nyt ajavat avoimen keskustelun ohi? Miten Fimea voi tuossa artikkelissa todeta, että ei ole huolestunut sivuvaikutuksista?

Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa on "virallinen" sivu SSRI-lääkkeistä, mutta jonka neutraalius on kyseenalaistettu aiheen keskustelussa ja mainitaan ensimmäisenä sivulla:

http://fi.wikipedia.org/wiki/SSRI
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Selektiivinen_serotoniinin_takaisinoton_est%C3%A4j%C3%A4

Valitettavasti, viralliset faktat ja lääkkeitä käyttävien kokemukset ovat hurjassa ristiriidassa. Toki nyt voidaan varmaan sanoa, että lääke toimii osalla ihmisistä. Hyvä niin, mutta keskusteluun tulisi ottaa se osa (ja selvittää heidän osuus) joilla lääkkeen sivuvaikutukset ovat niin dramaattisia, että osa heistä ei valitettavasti ole enää täällä kertomassa sitä (ja itsemurha on kuitattu virallisesti masennuksesta johtuvaksi, vaikka taustalla voi hyvinkin olla SSRI-lääke). Puhumattakaan niistä ihmisistä, joiden elämästä on tullut helvettiä näiden lääkkeiden takia. Tai koulusurmista. Tai surmista, tapoista ja murhista näihin lääkkeisiin liittyen. Tämä keskustelu halutaan tyrehdyttää, jostain syystä. Mutta seuraavan kouluampumisen tms. kohdalla asia nousee taas hetkeksi myös mediaan - on tehnyt jo monta kertaa.

Toivon todella, että ihmiset selvittäisivät hieman asiaa ja seuraavan kerran, kun asia nousee keskusteluun käyvät miettimään aidosti syy-seuraussuhdetta! Itse varoitan nyt avoimesti SSRI-lääkkeistä (ihmiskoe nyt käynnissä). En ikinä, koskaan, milloinkaan tule enää noita ottamaan käyttöön ja en koskaan anna kenenkään läheiseni niihin tarttua. Koskaan!

Päiväkirja: Virheitä

Why do I smile like nothing is wrong?

Se olisi huhtikuun ensimmäinen viikko takana. Pariin viimeiseen päivään mieliala suorastaan romahtanut... Eihän siinä mitään - kyllä mä jo odotinkin sitä! Ehkä jopa toivoin, koska välissä oli muutama hyvä päivä ja ne ahdistivat (jälkikäteen) aivan liikaa.

Aikamoinen umpikuja. Negatiivisesti ajatukset hakkaa taas päässä sellaisella vauhdilla, että fyysisesti kroppa ei pysy mukana. Pää on aivan loppu, totaalisen loppu. Kun se ei enää muuta keksi niin Painajaisia. Aivan järkyttäviä Painajaisia.

Ei se auta, kun esittää vahvaa. Päivä kerrallaan. Vaikka toivoisin vain, että vois päästä irti kaikesta. Vankilan selli tuntuisi nyt niin rauhoittavalta paikalta, että ikävöin sitä!

Vihdoinkin: Alkoholille ja huumeille löytynyt vaihtoehto!

Tutkijaryhmä löysi aivoista ratkaisun alkoholille ja huumeille

Viime viikolla ilmestynyt Science for Future News -lehti kertoo pitkässä artikkelissaan englantilaisen tutkijaryhmän löytäneen viimein turvallisen "päihteiden korvaajan". Uutinen on jo ehtinyt nostattaa valtaisaa huomiota ympäri maailmaa, sillä sen arvellaan oleva ratkaisu niin alkoholi kuin muihinkin päihdeongelmiin. Löydön merkitystä ja sen aiheuttamia muutoksia voidaan kuitenkin vielä vain arvailla, sillä tutkijaryhmän mukaan jo useat eri intressitahot (panimot, ravintolat - ja jopa huumekauppiaat) ovat reagoineet uutiseen vahvasti. Tutkijaryhmän vetäjä Andy Gilliati on saanut jopa tappouhkauksia artikkelin julkaisun jälkeen.

Tutkijaryhmän löytö perustuu aivojen välittäjäaineiden manipulointiin ja aktivointiin. Nämä välittäjäaineet ovat samoja, jotka aiheuttavat eri päihteissä ja lääkkeissä niiden vaikutuksen. Idea on lähtökohtaisesti erittäin yksinkertainen: tutkijaryhmä asetti koehenkilöiden päähän tarkoin määriteltyihin kohtiin pieniä elektrodeja (TENS, Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation). Nämä elektrodit lähettävät aivoihin heikkoja, pientaajuisia sykäyksiä erilaisin variaatioin ja syklein. Sykäykset aktivoivat ja manipuloivat aivojen välittäjäaineita, jolloin koehenkilöt tunsivat saavansa aivan alkoholia tai esimerkiksi heroiinia vastaavan olotilan. Vastaavasti käytettäessä laitteen ns "0-tilaa", koehenkilöt selvisivät nopeasti ja he eivät kokeneet minkäänlaisia vieroitusoireita.

Mielenkiintoiseksi keksinnön tekee etenkin se, että laite on erittäin edullinen ja helppokäyttöinen: se kytketään älypuhelimen kuulokeliitäntään, jota ohjataan älypuhelimeen ladatulla sovelluksella.

Laitteen käyttö on helppoa ja sitä ohjataan älypuhelimeen ladatulla sovelluksella.

Sovellus välittää kuulokeliitännän kautta laitteelle ohjeistuksen käytettävästä tilasta. Sovellus myös ohjaa selkeästi käyttäjää elektrodien kiinnittämisessä oikeisiin kohtiin päänahassa. Artikkelin mukaan laitteen hinnaksi on arvioitu noin 50 puntaa (noin 60 euroa). Tuotteen lanseerausvaiheessa laite on saatavilla kuitenkin vain vain iPhone sekä Android puhelimiin, mutta keksijöiden mukaan myös muihin puhelimiin on tulossa aivan lähiaikoina omat sovelluksensa.

Toivottavasti saamme näitä nopeasti Suomeenkin!

Voit lukea artikkelin (englanniksi) tästä: Science for Future News 27.3.2014