Päiväkirja: Toivoton tapaus

"Kun et ole enää tervetullut edes katkolle"...

Tätä postausta ei varmaan kannattaisi edes kirjoittaa. On "kierrokset" sen verran kovilla yhä, että pitää moderoida aika paljon sanojaan.

Eilen tiistaina sovittiin katkaisuhoitoon menosta tänään keskiviikkona. Kaikki oli sovittu (suoraan katkon kanssa), katkaisuhoidossa oli tilaa, paikka oli luvattu ja etenkin jos menen selviämisaseman kautta. Järjestelin kaikki työt siten, että pystyn olemaan tuolla sen 5-7 päivää ja laittamaan korkin kiinni. Eilen sitten jo alkuillasta otin taksin ja menin selviämisasemalle. Tietäen, että unta siellä on turha odottaa koska lääkkeitä siellä ei anneta (ei siis mitään lääkkeitä) - ainoastaan "nukut" valvotusti pääsi selväksi. No eihän siinä tarvinnut tietysti juuri nukkua ja mullehan pahimman krapulan aiheuttaa juuri se, että en pysty nukkumaan känniä pois.

No eihän siinä mitään - ajattelin, että pyöritään ja kärsitään nyt yö ja aamulla pääsen sitten katkolle. Herättelivät mut joskus 7-8 aikaan ja sanoivat, että katotaas tilanne jos lähtisin sinne katkolle päin siirtymään. Selvarin hoitajat (todella ystävällisiä, kiitos heille) soittivat sitten vielä kuitenkin katkolle...

...ja vastaus olikin: EI. En pääse katkolle enää vaikka tilaa on. Tuli kohtuullisen vittuuntunut olo - purkautu lähinnä mun läheisiin hetkeä myöhemmin, mutta oikeesti... tilaa oli ja paikka luvattu - mutta mut ilmeisesti luokiteltu nyt aamulla (lääkärin??) toimesta sitten toivottomaksi tapaukseksi, jota ei kannata enää edes katkolle ottaa. Perusteluna oli se, että toukokuun alussa lähdin katkolta pois 1/2 pv jälkeen. Toki ymmärtäisin, jos olisin lähtenyt ryyppäämään, mutta kun syy ei ollut se vaan se, että sain tiedon että MUN historiasta (vankila) olisi alettu uhkailla ystävääni puhelimitse. Tottakai mä silloin lähden selvittämään, että kuka vittu mun historiaa kääntää jonkun toisen niskaan. Tämän kerroin myös katkolla silloin, mutta ilmeisesti sitä ei siellä uskottu. Tai siis niin älytönhän mun elämä on ollut, että ei sitä usko kukaan. Vaan ne, jotka nähneet vierestä.

Faijani keskusteli asiasta vielä selvarin hoitajien kanssa puhelimitse ja lopulta pitkin hampain katko tarjosi mulle 3 päivän suljettua hoitoa (selvari soitti uudelleen sinne). Kieltäydyin itse siinä vaiheessa! Jos olen kerran niin "epätoivottu" ja "toivoton" tapaus heillä ja vain siksi, että ei synny isompaa haloota mulle tarjottiin "pakotettuna" tuota muutamaa päivää (normihan on 5-7 pv) - mitä järkeä mun olisi ollut lähteä? Kun luottamus puolin ja toisin 0 siinä vaiheessa sekä tietäisin, että "en olisi ollut tervetullut" vaan aivan toisinpäin...

Katkolla olen käyttäynyt mielestäni todella asiallisesti. Voihan se tietysti olla, että mun taustalla olen saanut jonkun luokituksen "vaarallinen" tai "toivoton" johonkin. En tiedä! Mut ainakaan katkolle mulla ei siis enää ole asiaa.

Nyt sit taas miettimään, että mitähän sitä tekisi!