"Kuivakatko ja farmaseutin jatko-opinnot"
Kuivakatko ei varmaan monelle sano mitään. Se tarkoittaa sitä, että katkolla potilaat eivät (ainakaan posiviisessa mielessä keskenään) saa puhua päihteistä/alkoholista ja hölmöilyistään sen kanssa. Voin kyllä sanoa, että ei ole ollut (tälläkään kertaa) siltä osin kovin kuivaa! Pamipäissään naurettu toistemme hölmöilyille sen verran, että kameroiden kautta jos hoitsut on röökipaikkaa seuranneet niin varmasti ollaan saatu hullunpaperit kaikki (tai siis ne joilla niitä jo ei ole).
Jotenkin aivot virittyneet sellaiseen tilaan, että eilisen Suomi-pelinkin mainoksissa ollut "Leijonakauppa.fi" sai jengin sekoamaan :D Jutut on kyllä sitä luokkaa, että ei ne varmaan kenellekään asiaan vihkiytymättömälle sanois mitään - saati naurattais (pameillakin voi olla vaikutusta), mut täällä ne vaan on jotenkin niin ylilevottoman hauskoja!
Eilen iltapalalla meitä oli enää vähän reilu viisi henkeä jäljellä katkolla. Oltiin jo siinä jätkien kanssa varmoja, että "Jumalauta tää on tehokas paikka, kaikki kaupungin juopot on parannettu ja me ollaan kans itse tietty parannuttu (mähän paranin jo lauantaina)". Ollaan siis tän katkon viimeinen porukka! Mikä kunnia! Ryhmäpotrettia jo suunniteltiin muistoksi työntekijöille.
(...todettakoon tähän väliin, että tänä aamuna edellisen illan illuusio oli jo kadonnut...)
Farmaseutin jatko-opinnot on jatkuneet myös tiiviisti. Tietysti rakentavassa hengessä muiden potilaiden kanssa sen osalta, että mikä lääke toimii mihinkin vaivaan. Alkaa tuntua ihan käsittämättömältä, että itse tietää perkele enemmän lääkkeistä kun hoitajat täällä. Ajattelinkin laittaa työhakemuksen tuohon lähiapteekkiin katkon jälkeen... saisivat ammattilaisen töihin :D
Nyt ei jaksa tällä luurilla enää naputtaa. Palataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti