Reijo Mäki altisti itsensä ihmiskokeelle: "Tämä koetaan jotenkin epänormaaliksi"
Tänään ja eilen (27.5.2014) Iltasanomissa julkaistiin kaksi aika mielenkiintoista artikkelia alkoholista tai oikeastaan enemmänkin siitä, kun sitä ei käytä syystä tai toisesta. Ensimmäinen artikkeli kertoo, kuinka kirjailija Reijo Mäki "unohti korkin kiinni" joulun aikoihin ja siitä kuinka kaverit ovat suhtautuneet tähän ratkaisuun: "Saa selittää ja selittää. Tämä koetaan jotenkin epänormaaliksi, vaikka niin ei pitäisi olla."
Toinen samaa aihetta jatkava artikkeli ilmestyi tänään (28.5.2014). Siinä A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki kuvailee reaktiota yleiseksi, kun 30-40 vuotiaat lopettavat alkoholinkäytön: "Ihmiset ovat hämmennyksissä ja kysyvät kysymyksiä, kuten miksi ja minkä takia. Yleisin kysymys on, liittyykö siihen terveydelliset syyt. Jotkut ovat myös kiinnostuneita, onko alkoholi ollut ongelma."
Tätä aihettahan olen itse pompotellut omassa tilanteessani jo useaan otteeseen. Ulkoinen paine juoda on erittäin suuri monissa sosiaalisissa tilanteissa. Etenkin miehenä ja nyt, kun kaikki tietävät että en ole koskaan sylkenyt lasiin. Mitä "keksiä" meriselitykseksi?
Tämän takia olen joutunut (päättänyt) peruuttaa jo useita menoja. On helpompi jäädä yksin kotiin kuin lähteä baariin syystä taikka toisesta tai jonkun yrityksen illlanistujaisiin selittelemään. Mun ego ei kestä sitä! En ainakaan vielä tässä vaiheessa pysty siihen! Kuten Reijo Mäki toteaa, en halua olevani tältä osin "epänormaali" tai kuten toisessa artikkelissa mainitaan "leimaa otsaan". Toki olen läheisimmille ihmisille kertonut ongelmasta (myös parille töiden kautta tuntemalleni) - ja palaute on ollut vaihtelevaa. Pääsääntöisesti tässä porukassa positiivista, mutta myös ns "hiljaisuutta" eli osasta ei tämän jälkeen ole enää kuulunut mitään. Tämä yhtälö ei koske vain minua... myös ihmiset ympärilläni joutuvat vaikeaan pohdintaan: "Kutsutaanko mukaan ja ollaan vaivautuneita vai jätetäänkö vaan kutsumatta?". Tällä hetkellä tuntuu, että vastaus on useimmiten "jätetään kutsumatta" eli niin sanottu "radiohiljaisuus".
Juhannus tulossa. Tavallaan stressaan jo etukäteen, kun tiedän että joudun jäämään yksin kotiin.
Selitys kerrallaan!
Lisään kirjoitukseen vielä yhden ikävän faktan. Mukaan lähtemiseen liittyy retkahtamisen lisäksi toinen konkreettinen riski: Antabus. Itse saataan saada Antabus-reaktion jopa partavedestä, suuvedestä tai vaikka vain käsidesistä (normaalisti käytettynä).
VastaaPoistaTermi "alkoholiton" on nimittäin myös aika vaarallinen. Ajatellaan vaikkapa vappusimoja... niissä useissa on kuitenkin prosentti tai kaksi alkoholia. Se riittää Antabuksen kanssa. En tiedä, pelkkä yksi alkoholilla maustettu ruokalaji voi hyvinkin riittää (en ole kokeillut). Silloin pelkkä "vahinko" voi aiheuttaa katastrofin!