Saatanan saatana
Nyt "nukkunut" viikon noilla Tenoxeilla. Jumalauta voi ihminen olla tokkurassa tollasesta pikkulääkkeestä. Enkä siis tarkoita viinan kanssa vaan kun saa silmät auki aamulla. Nukun sillä kyllä sen 3-4 h, mut sitten kun herään niin ei mitään käsitystä mikä maa, mikä valuutta tai ylipäätään missä on parveke, että pääsisi röökille.
Pitäis saada käytyy apteekissa hakemassa Ketipinorit nukkumiseen. Mutta. Ja se iso MUTTA. Reseptillähän mulla sitä on, mutta tässä kondiksessa ennen kun kelakorttia ehdin apteekkarille antaa niin on vartijat jo heittämässä ulos. Et siis niitä ei tässä nyt taida saada... eikä tässä nyt muutenkaan ole hirveesti asiaa ulos kämpiltä tonne isoille kylille.
Empusta jouduin lähtemään jo perjantaina (vai oisko ollu lauantai - vähän nämä päivät sekasin). En juomaan, vaan oli oikeesti ihan muut syyt jotka meni nyt sen ohi, että oisin jäänyt sinne hoitoon. Huonoo tuuria tällä kertaa. Mut niinhän se menee - sillo kun se potkii niin sit niit "hälytyksii" tulee samaan aikaan suht riittävästi. Piti selvitellä vähän omia asioita, jotka meinas kaatuu muiden niskaan (oli onneks väärä hälytys). Ne onneks nyt ratkesi, ainakin siis muiden osalta :) Mikä siis tärkeintä.
Sama se oli eilen. On mulla ainakin yksi YSTÄVÄ. Yksi ketä suostui tuomaan mulle eilen viinaa (koska lähikaupan tädit eivät sitä suostuneet enää myymään). Voin kertoo, että ei ole kymmenen siideriä tullut ikinä maksamaan niin paljon kuin eilen - kun taksit suhas edestakaisin steissiltä Espooseen, täältä kaupalle ja sitten takaisin kämpille ja siitä steissille.
Sekii meni vitun hyvin, että sain ne terapiat just käyntiin. Arvatkaa vaan vittu olisi se terapia-aika ollut tänään klo 9. Olisi. Jäi siis välistä. 2 kk odotin niitä. No, ne nyt meni - ei mahda minkään.
Onhan mulla tuo "varaterapeutti" onneks tossa. Se kuuntelee ja ei sano sanaakaan vastaan. Ikinä. Ja halpakii se on, oisko handelissa joku 23 euroa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti