Selvisin tästä hengissä ja vielä selvinpäin...
Tuntui suurinpiirtein samalta kuin tutkintavankeuden ensimmäiset päivät paljusellissä ilman ikkunaa. Mutta nyt se on lusittu, enää tarvitsee vain noin viikon verran vältellä ihmiskontakteja - ettei tarvitse kertoilla "Juhannusmuistoja" :D
Saunassa uskalsin käydä, mutta esimerkiksi mitään grillattavaa en uskaltanut ostaa... näkkileipää sillillä oli mun kolmen päivän ruokavalio ja tietysti kahvia! Monia asioita joutuu tässä tilanteessa miettimään mielihalujen ja mielleyhtymien kautta (ts viinanhimon minimoimiseksi) eli uskaltaako saunaan Juhannuksena tai pystyykö grillaamaan ilman juomista. Jännä on tämä riippuvuus viinaan ja miten voimakkaasti tietyt asiat assosioi omassa päässä suoraan alkoholiin ja juomiseen! Varmaan vähän sama reaktio kuin eräällä kaverillani, joka kertoi siitä miten hänen on pakko välttää tiettyä reittiä autolla, koska sen varrelle osuu paikka johon hänen ystävänsä menehtyi kolarissa.
Terapiassa kävin viime keskiviikkona. Päädyin lopulta kaiken oksentamisen sijaan puhumaan ihan niitä näitä pitääkseni itseni kasassa. Ihan hyvä niin, tosin terapeutti "haisti" jaarittelun ja ryhtyi aggressiivisesti kaivelemaan historiaa. Paha virhe mun kanssa, kun sieltä en todellakaan avaudu ensimmäisillä tapaamisilla mitään... saa nyt nähdä mitä tuosta kehkeytyy. Yritti saada seuraavan ajan jo huomiselle maanantaille, mutta onnistuin siirtämään sitä verukkeilla eteenpäin torstaille. En nyt halunnut tälle viikonlopulle enempää stressiä siitä, että olisin joutunut vielä miettimään strategiaa seuraavaan tapaamiseen!
Tässä aloittelin kirjoittelemaan tuota lupaamaani pitkää "novellia". Yritän saada sen 2-3 lukua valmiiksi ensin ja sitten julkaisen ensimmäisen luvun - silloin ei arkikiireet välttämättä estä kerran viikossa yhden uuden luvun julkaisua ja saan viikoittain jotain sekoilua luettavaksi. Katsotaan syntyykö näppikselta tekstiä ja jos syntyy niin onko julkaisukelpoista :D
Luku kerrallaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti