...tuntuu, että kesä vain lipuu ohi!
Havahduin eilen siihen, että sisälle asuntoon olen taas näköjään lukinnut itseni. Kun kerralla löytää useamman päivän postit oven takaa sitä huomaa, että ei ole käynyt missään. Kaupassa kävin nopeasti lauantaina tai sunnuntaina ja Risessä viime viikolla. Osa syy on Antabuksen lopettaminen, lisättynä tähän mun muuhun tilanteeseen. Suoraan sanottua pelottaa, mitä tapahtuu 13. pv jälkeen, kun mm-kisat loppuvat... nytkin tuntuu, että pää räjähtää kun 24/7 on tässä sisällä ja kelailee, kelailee ja vain kelailee asioita neljän seinän sisällä!
Tuon Antabuksen kanssa pystyin liikkumaan asunnon ulkopuolella, mutta nyt se on ihan toivoton ajatus :( Aurinko paistaa. Jengi istuu puistoissa ja terasseilla kaljatuoppien kanssa. Ei toivettakaan lähteä! Erityisen ahdistavaa tästä tekee se, että olen täynnä energiaa ja sitä ei pysty nyt kanavoimaan mihinkään!!!
Masentuneena sitä ei jaksaisi tehdä mitään - makaa ja nukkuu vaan eikä mikään kiinnosta, mutta nyt siis olisi kyllä voimia tehdä, liikkua ja tavata jopa ihmisiä, mutta ei mahdollisuuksia. Suoraan sanoen vituttava tilanne! Ei tätä kämppääkään jaksa siivota kokoajan :D Saati lukea. Eikä töitäkään nyt viitsisi ihan kokoajan tehdä... telkkarista ei tule mitään muuta järkevää kuin futista. Alkaa kyllä tekeminen suoraan sanoen loppua! Aaargh!!
Miettinyt noita hyötyjä vs haittoja tämän juomatta olemisen suhteen (noin 2 kk). Hyödyt kyllä on aika vähäiset. Paino tippunut ja energiaa käytössä enemmän. Ja tietysti se, että olen pysynyt hengissä. Mutta suhteutettuna haittoihin, niin vaakakuppi kääntyy kyllä selkeästi haittojen puolelle. Sen takia tämä on yhtä helvettiä tämä taistelu, kun periaatteessa ei nyt konkreettisesti mitään järkeviä hyötyjä ole, joista tulisi hyvä mieli! Pahaa mieltä sen sijaan aiheuttaa kaikki se mistä olen joutunut luopumaan. Alkoholista luopuminen olisi helppoa, jos se ei veisi elämästä kaikkea muuta!
Ylellä pyörii muuten sarja "Lupaus", jossa viisi henkilöä jättää alkoholin viideksi viikoksi. "Muuttuuko elämä raittiina? Päihdelääkäri Kari Kemppinen luotsaa reality-sarjaa, jossa käsitellään suomalaisten suhdetta alkoholiin. Viisi nuorta aikuista jättää alkoholin viideksi viikoksi. Miten sosiaalinen elämä sujuu, kun alkoholi ei tarjoa rentoutusta, ja mitä vaihtoehtoista toimintaa päähenkilöt keksivät? Lopuksi arvioidaan osallistujien fysiologista ja henkistä muutosta."
Kannattaa katsoa ja kaikki jaksot nähtävinä myös Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/471294
Kesä kerrallaan!
Tsemppiä sinulle kovasti raittiuden tiellä :) Voi kunpa se oma appiukkokin pystyisi lopettamaan juomisensa hän on kitannut sitä viina jo 30 vuotta. tähden toivonkin että pystyt pysymään raittiina,vaikka se ei varmasti helppoa ole.
VastaaPoistaMuistuu mieleen omat tuntemukset lopettamisen jälkeen. Aika pitkään oli vaikeaa, ja kannattaa käyttää kaikki mahdolliset apukeinot. Nykyään tuntuu, että kyllä se alkoholi oli se, joka vei elämästä kaiken. En osaa sanoin kuvailla kuinka iloinen olen, että hankkiuduin siitä eroon.
VastaaPoistaKuulostaa tutulta! Mutta mieti, että tuo on väliaikaista. Minulla meni noin 4 vuotta noilla ajatuksilla. Sen jälkeen alkoi kääntyä hitaasti toiseen suuntaan. Nopeasti se aika kuitenkin menee näin jälkeen päin mietittynä ja sen jälkeen voi tai oikeastaan vasta kannattaa alkaa rakentaa uusia ihmissuhteita ja löytää ehkä takaisin jotain vanhoista? Tsemppiä minultakin.
VastaaPoistaOlen itse toipuva alkoholisti. Olen 21-vuotias nainen. Käyn säännöllisesti aa-ryhmissä. Ne ovat keino jolla olen pysynyt raittiina yli 9 kk nyt. Suosittelen lämpimästi ryhmiä ellei halua palata kentälle alkoholi pakkomielteen orjaksi.
VastaaPoista- Tipsu
Olen käynyt AA-ryhmissä. Säännöllisen epäsäännöllisesti. Mä vaan en luota ihmisiin ja siksi vetänyt siellä ns "täysin liinat kiinnit". Varmaan viimeiset 5 palaveria en käytännössä ole sanonut sanaakaan kenellekään edes tauoilla, joten ei oikein tunnu oikeutetulta olla tuolla.
PoistaEi tullut katsotuksi tuota "Lupaus"-sarjaa. Mutta viiden viikon tekemällä tehty juomisesta pidättäytyminen kuulostaa mediahakuiselta. Ei sosiaalinen eikä muukaan elämä muutu sellaisessa ajassa yhtään miksikään. Semminkin, kun tietää, että kohta pääsee taas virvoittavien vetten ääreen. Maksa ehtii kuulemma siinäkin ajassa vähän toipua, joten maalinauhan katkaisu siirtyy kauemmaksi.
VastaaPoista