Päiväkirja: Suunnittelua...

...joskus mun suunnittelu menee vaan liiankin tarkaksi!

Se tunne, kun huomaat googlettevasi muuton varrelta kaikkien isojen kaupunkien vuokrapakut ja firmojen puhelinnumerot valmiiksi :D Ihan vain siltä varalta, että täältä vuokratusta vuokrapakusta puhkeaa rengas kesken muuton tai auto hajoaa? Hmmm... Onkohan se kuitenkaan aivan relevantti asia? En tiedä, mun aivoille näköjään on :D

Mitä ihminen voi oikeasti elämässä suunnitella? Vaikka nyt puhuttaisiin yhdestä muutosta. Tätä asiaa olen pohtinut aikaisemminkin - siis mun "kontrollin" tarvetta. Nyt olen taas törmännyt tähän asiaan - liialliseen suunnitteluun! Kaikki pitäisi olla aukottomasti suunniteltu. Lähes minuutilleen, lähes "tehtynä". Huvittanut itseäkin tuossa menneinä päivinä, miten aivot ylikierroksilla hoitaa asioita eteenpäin. Valmiiksi!

On listat huonekaluista (ja ilmoitukset myytävistä), laskettu kuutiot eri variaatioille mukaan lähtevän tavaran mukaan, on pakettiautoa varten lastaussuunnitelma tavaroiden järjestyksestä, on selvitetty pienvarastotilat, kytätty roska-autojen aikatauluja taloyhtiössä (roinaa lähtee nyt roskiin ja paljon), jne jne jne...

Tämän piirteen mä kyllä tunnistan itsestäni hyvin. Se on mulla ns "yhden asian focus" -kausi. Terapeutit ovat tätä joskus aikoinaan purkaneet ajatuksella "mania", mutta todenneet yksi toisensa jälkeen, että maniaa se ei ole. Se on vain mussa oleva todella äärimmäinen luonteenpiirre. Luonteenpiirre, jossa ajatukset ja tekeminen keskittyvät tasan ja vain yhteen asiaan. Tosin siinä on kyllä maanisia piirteitä - itsenikin mielestä! Mulla nuo kaudet tulevat pääsääntöisesti aina töissä tai sanotaanko töihin liittyen (ja niiden aikoina pystyn uskomattomiin suorituksiin).

Mulla on erikoinen pää. Sen tiedän ja sen kanssa en ole vieläkään oppinut elämään. Otetaan esimerkki mulle tyypillisestä toisesta kaudesta: luovuus. Se on ehkä erikoisin mun kausista ja tulee 2-3 kertaa vuodessa - kestäen noin kuukauden. Sen aikana mä lamaannun. Se alkaa noin 3 viikkoa ennen "räjähdystä" eli mulla on alitajuisesti olo, että aivot työstävät jotain. Jotain uutta ideaa!

Siis kolmisen viikkoa mä en tiedä, mitä mä teen päässäni ja miksi. Tiedän vain, että nyt aivot työstävät jotain ja kovasti. Olen todella levoton ja keskittyminen ei oikein riitä mihinkään. Tässä vaiheessa myös alkoholin käytölle on riskinsä! Aikaisemmin tuo vaihe ahdisti mua paljon. Tuli riittämätön olo, kun oikein mistään asioista ei saanut otetta. Tämä olo tulee vieläkin, vaikka nykyisin sitä helpottaa se, että tiedän jo varmuudella sen olevan väliaikaista ja päättyvän johonkin ideaan. Yleensä todella suureen ja sellaiseen, jonka toteuttaminen tuntuu aluksi lähes mahdottomalla - otetaan esimerkki yhdestä toteuttamastani verkkopalvelusta: lähes miljoona tietokantatietuetta sisällään pitävä palvelu, joista jokainen tietue on pitänyt tavalla tai toisella tarkastaa! Sellaista kukaan ei ollut tehnyt, miksiköhän? (1 000 000*5 sek)/60/60 = 1389 tuntia tarkastamista oletuksella, että yhden tarkastamiseen menee 5 sekuntia (eli 174 kpl 8 h työpäiviä). Siitä lähdin. Palvelu on ollut pystyssä jo pitkään!

Oikeastaan kaikki mitä mä olen elämässä tehnyt, on tällaisen kauden jälkeistä. Se päättyy ideaan, jonka puran todella tarkasti auki ja sen jälkeen, jos idea tuntuu hyvältä se jatkuu 3-12 kk "yhden asian focus" -kaudella. Toteutan jotain visiota ideasta... voi mua ja mun aivoja :o

Kausi kerrallaan!